Kasvatettavan puulajin valinta vaikuttaa kymmenien vuosien päähän. Se vaikuttaa metsäteollisuuteen, metsänomistajan talouteen sekä metsien terveyteen, maisemaan ja monimuotoisuuteen.

Kaikki puulajit eivät menesty samanlaisessa kasvupaikassa. Siksi kasvatettavaa puulajia valitessa tulisi tietää perusasiat niin kohteen kasvupaikasta kuin kunkin lajin vaatimista elinolosuhteista. Seuraavilta sivuilta voit lukea lisää Suomen puulajeista, niin talous- kuin erikoispuistakin.

Taloudellisesti arvokkaina puulajeina pidetään tavallisesti mäntyä, kuusta ja rauduskoivua. Puu- ja puutavaralajien hinnoissa tapahtuu jatkuvasti pientä vaihtelua, minkä vuoksi metsikön kasvattamista ei kannata suunnitella tämän päivän hintojen mukaan – kannattavinta on valita kasvupaikalle ja metsänomistajan tavoitteisiin sopivin vaihtoehto.

Puulajia valittaessa on kuitenkin hyvä huomioida myös perusasioita metsien biologiasta. Havupuut heikentävät luontaisesti maan viljavuutta ja erityisesti kuusi luo ympärilleen kylmän ja kostean mikroilmaston. Sillä on matala juuristo ja sen neulaskarike on hapanta ja hitaasti hajoavaa. Sen sijaan lehtipuut parantavat metsämaan ominaisuuksia, koska niillä on syvä juuristo ja niiden ympärillä vallitsee valoisa ja lämmin mikroilmasto. Lisäksi lehtipuut muodostavat helposti hajoavaa kariketta. Tästä johtuen esimerkiksi tuoreella kankaalla tai sitä rehevämmällä kasvupaikalla kannattaa miettiä kuusi-koivusekämetsän kasvatusta yhden puulajin metsikön sijaan. Myös monimuotoisuutta lisäävien säästöpuiden puulajivalintaa kannattaa miettiä; esimerkiksi raidat ja haavat eivät ole taloudellisesti kovinkaan arvokkaita puulajeja, mutta luonnossa ne ovat arvokkaita monille eliölajeille.

Aiemmin Suomen metsälain mukaan metsiä sai uudistaa ilman erityisehtoja vain männyllä, kuusella, rauduskoivulla ja haavalla sekä jossain määrin hieskoivulla. Vuoden 2014 alusta uudistunut metsälaki laajensi kuitenkin metsänomistajien puulajivalintaa ja nykyään metsiä voi uudistaa myös hybridihaavalla, siperianlehtikuusella, tervalepällä, metsälehmuksella, tammella, kynä- ja vuorijalavalla, vaahteralla ja saarnella. Hieskoivu kelpaa valtapuuksi turvemailla, soituneilla kangasmailla ja savi- tai hiesumailla. Muita puulajeja käytettäessä metsänkäyttöilmoituksessa tulee selvittää puulajin kasvatuskelpoisuus ja soveltuvuus alueelle.

DSC_0348

Edellinen sivu: Opaskasvit
Seuraava sivu: Yleisimmät puulajit