Metsätalousmaat luokitellaan ominaisuuksiensa perusteella mm. tutkimusta, metsänhoito-ohjeita, suunnittelua, verotusta ja muita käytännön tarpeita varten. Metsätalousmaan luokitus voi perustua esim. käyttötarkoitukseen, maapohjan laatuun, puuntuotoskykyyn, ojitustilanteeseen tai pääpuulajiin.

Metsätalousmaat jaetaan pohjoismaisessa metsätalousluokituksessa puuntuotoskyvyn perusteella neljään pääluokkaan: metsämaahan, kitumaahan, joutomaahan sekä muuhun metsätalousmaahan.

Metsämaalla puuston keskimääräinen vuotuinen kasvu on 80–100 vuoden kiertoaikana vähintään 1 m3/ha. Metsämaalla voidaan harjoittaa tavanomaista metsätaloutta hakkuineen ja hoitotöineen.

Kitumaalla kasvaa puuta 100 vuoden ohjekiertoaikana keskimäärin alle 1 m3/ha, mutta yli 0,1 m3/ha vuodessa. Kitumaita ovat esim. karut suot, joita on paljon maan pohjoisosissa.

Joutomaalla voi kasvaa yksittäisiä puita, mutta se on kuitenkin selvästi puuntuotannon ulkopuolella olevaa maata. Puuston vuotuinen kasvu on alle 0,1 m3/ha. Joutomaita ovat mm. harvapuiset kalliot ja avosuot.

Muuta metsätalouden maata ovat esimerkiksi varastopaikat, metsäautotiet, sorakuopat ja turpeennostopaikat, jotka ovat sinänsä tarpeellisia, mutta eivät tuota puita.

Metsämaa kasvaa vuosittain vähintään kuution verran hehtaaria kohden.

Metsämaa kasvaa vuosittain vähintään kuution verran hehtaaria kohden.

Edellinen sivu: Talousmetsä vai luonnontilainen metsä?
Seuraava sivu: Kasvupaikkatyypit