U

Uudistamismenetelmällä tarkoitetaan talousmetsikön uudistamistapaa avohakkuun jälkeen. Menetelmiä ovat viljely, eli kylvö tai istutus, ja luontainen uudistaminen. Myös maanmuokkaustapa voidaan lukea mukaan uudistamismenetelmään.

Uudistushakkuussa, tai uudistamishakkuussa, metsikön käsittelyalalta (ts. leimikosta) hakataan kaikki puut pois, lukuunottamatta säästöpuita. Käytetään myös termejä avohakkuu ja päätehakkuu.

Uudistuskypsyys on metsikön kehitysvaihe, jossa metsikön uudistamista pidetään kannattavampana kuin sen kasvattamista. Aiemmin metsiköillä oli puulajikohtaiset uudistuskypsyysrajat, jotka määriteltiin metsälaissa (pääasiassa iän ja läpimitan mukaan), mutta rajat poistettiin uudistuneessa metsälaissa vuonna 2014.

V

Vaihettumisvyöhyke on kahden kasviyhdyskunnan tai sukkessiovaiheen välinen raja-alue, josta löytyy molempien piirteitä ja muutoksia. Esimerkkinä kangasmaan ja suon raja-alue. Vaihettumisvyöhykkeestä voidaan puhua myös esimerkiksi puun pintojen yhteydessä, esim. nuorpuun ja aikuispuun raja-alue.

Vajaapuustoinen-termi tarkoittaa metsikköä, jonka kasvatettava puusto ei käytä koko kasvutilaa.

Valtapuu on joko metsikön vallitsevaan latvuskerrokseen kuuluvaa puu (päävaltapuu tai lisävaltapuu) tai hehtaarikohtaisesti sadan paksuimman puun joukkoon luettava puu, yleisesti ne puut, jotka ovat paksumpia kuin puuston pohjapinta-alalla painotettu keskiläpimitta.

Vaneri on kolmesta tai useammasta, tavallisesti ristikkäin liimatusta puuviilusta koostuva levy. Liima jakaa vanerin ulko- ja sisävanereihin.

Vaneritukki on hyvälaatuinen ja järeä tukkipuu, josta saadaan viilua vanerin valmistukseen.

Varastopaikka (ts. puutavaran varastopaikka) on metsätalouden termi, jolla tarkoitetaan yleisimmin tienvarsivarastoa tai välivarastostoa, joihin puutavara kerätään metsistä hakkuun jälkeen. Näiltä varastopaikoilta puutavara-auto kerää puut myöhemmin tehtaille ja jatkojalostuspaikoille.

Varhaishoito, ts. taimikon varhaishoito, on taimikon kehityksen alkuvaiheessa tehtävä heinien ja/tai vesakon torjunta, jotta ne eivät uhkaa kasvatettavien taimien kasvua.

Verhopuustolla tarkoitetaan puustoa, joka suojaa herkempää tai taloudellisesti arvokkaampaa puulajia metsikön uudistamisvaiheessa mm. tuulelta, hallalta ja paahteelta. Suomessa kuusentaimien päällä kasvatetaan usein lehtipuista koostuvaa verhopuustoa.

Vesa on puun juuren, rungon tai kannon jälki- tai leposilmuista syntynyt verso – voidaan käyttää myös syntytapaan viittaavia termejä juurivesa, kantovesa, runkovesa ja tyvivesa.

Viljely tarkoittaa metsätaloudessa metsikön uudistamista keinollisesti, kuten istuttamalla tai kylvämällä.

Virkistyskäytöllä tarkoitetaan, metsistä puhuttaessa, metsän ja luonnon hyödyntämistä vapaa-ajan harrastuksissa. Esimerkiksi maastojuoksu, vaellus, kalastus ja marjastus ovat metsien virkistyskäyttöä.

Y

Ydinpuu on puunrungon tai tukin sisimmän osan puuaine, joka käsittää ytimen ja mahdollisesti sitä ympäröivän nuorpuun.

Yhteyttäjiä ovat kasvit, ja jotkin muut eliöt, kuten levät ja bakteerit. Kasvit saavat aikaan prosessin (yhteyttämisen eli fotosynteesin), jossa ne sitovat auringonvaloa ja tuottavat sen avulla energiaa. Yhteyttämisen seurauksena ilmakehään vapautuu happea.

Ä

Äestys on maanmuokkausmenetelmä, jossa paljastetaan kivennäismaata humuksen alta yhtenäisesti alle 10 cm syvyydeltä. Äestys on aurausta kevyempi menetelmä, joka tehdään yleensä metsätraktorin perään asennetulla lautasäkeellä.

Ö

Ötökkälaki on puhekielen nimitys metsätuholaista, jonka virallinen nimitys on ollut vuodesta 2014 lähtien ’laki metsätuhojen torjunnasta’, aiemmin ’laki hyönteis- ja sienituhojen torjunnasta’.

***

Edellinen sivu: P-T
Seuraava sivu: Tentit