Mustikka kasvaa runsaana tuoreilla kankailla, mutta myös kuivahkoilla kankailla puolukan seassa. Pohjanmaan-Kainuun ja Perä-Pohjolan lehtomaisilla kankailla mustikka kasvaa paikoin runsaana ja marjovana. Etelä-Suomen lehtomaisilla kankailla mustikan varpu kasvaa kookkaaksi ja muodostaa heinä- ja ruohokasvien kanssa pienialaisia kasvustoja, mutta marjonta on usein heikkoa.

Mustikka on tyypillinen kasvi kuusta kasvaville korville. Mäntyä ja kuusta kasvavilla korpirämeillä sekä ojitettujen korpien ojikoilla ja muuttumilla mustikka voi marjoa runsaasti. Mustikkaturvekankailla mustikka ja puolukka voivat olla yhdessä vallitsevia kenttäkerroksen varpuja.

Mustikkaa kasvavasta metsämaasta vain osa on marjovaa aluetta. Tuoreitten kankaitten eri kehitysluokissa, mm. taimikoissa ja nuorissa kangasmetsissä, mustikkaa esiintyy, mutta se ei yleensä marjo.

Metsänhoidon vaikutukset

Mustikka on herkkä avohakkuille, sillä sen verso ei useinkaan kestä suoraa auringonpaistetta. Ohuet ja vahapeitteettömät lehdet kuivuvat ja marjattomuus seuraa jo parin vuoden päästä hakkuusta. Mustikkasato pienenee päätehakkuun jälkeen vajaaseen kymmenesosaan hakkuukypsän metsän sadosta ja taimikkovaiheessa sato lähes tyrehtyy. Tähänkin on tosin olemassa poikkeuksia ja joissakin taimikoissakin saattaa esiintyä mustikan marjoja. Tiheähköissä riukuasteen metsissä mustikkaa on jo melko runsaasti, mutta se kukkii ja marjoo huonosti mm. niukan valon ja pölyttäjähyönteisten vähyyden vuoksi. Harvennushakkuut elvyttävät sadon.

Sekä puolukka että mustikka pitävät kosteista ja valoisista reuna-alueista. Pienialaisten metsäkuvioiden avohakkuu ja kaistalekuvioiden suosiminen voivat lisätä puolukka- ja mustikkasatoja.

Mustikka Kuva: Nina Jungnell

Mustikka. Kuva: Nina Jungnell

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Edellinen sivu: Juolukka
Seuraava sivu: Suomuurain