Metsäpuumme tarvitsevat juurisieniä kasvaakseen hyvin. Puu saa sienirihmaston avulla vettä ja kivennäisaineita ja sieni puulta yhteyttämistuotteita, kuten sokereita. Metsän käsittely vaikuttaa aina sienirihmastoihin ja sitä kautta sienisatoon. Eri käsittelyt vaikuttavat satoon eri tavalla.

herkkutatti

Herkkutatti on hyvä ruokasieni, joka on valmis syötäväksi vaikka sellaisenaan.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Avohakkuu

Avohakkuut horjuttavat metsän tasapainoa. Sienten kasvu pysähtyy, kun kosteutta ylläpitävä ja tasaava puusto poistetaan. Toipuminen kestää vuosia. Jos alueelle kasvaa lehtipuuvesakko, lahottajasienet pystyvät sen suojissa lahottamaan kantoja ja hakkuujätettä. Uuden puusukupolven mukana myös juurisienten kasvu alkaa normalisoitua. Ilmeisesti toiset sienet pystyvät jotenkuten sinnittelemään elossa hakkuualueella, mutta eivät pysty tuottamaan itiöemiä.

Vähäiset häiriöt kiihdyttävät sienten kasvua. Metsäpolkujen ja teiden varsille sieniä nousee moninkertainen määrä koskemattomaan metsään verrattuna, esimerkkinä voi- ja nummitatit. Pintakerroksen rikkoutuminen lisää muidenkin kuin korvasienten satoa. Ojien penkoissa kasvaa usein runsaasti pulkkosieniä, lakritsi-, musta- ja kangasrouskuja ja joitakin tattilajeja. Valoisat ja lämpimät metsänlaiteet sekä pienet aukot metsässä ovat sienille suotuisia kasvupaikkoja.

Lannoitus

Lannoitus lisää aluksi esim. kangasrouskun satoa. Turvemaiden männiköissä hehtaarisato voi nousta satoihin kiloihin. Myöhemmin vaikutus kääntyy päinvastaiseksi. Noin seitsemän vuoden kuluttua lannoituksesta lähes kaikkien ruokasienten sato pienenee.

Kalkitus on haitallinen varsinkin männiköiden juurisienisadolle. Poikkeuksena ravinteikkaat, emäksiset maat, joilla kalkki voi olla hyväksi joillekin sienille.

Ruokasienten kannalta lannoituksesta luopuminen on taloudellista. Lisääntyneet kangasrouskusadot eivät korvaa monien muiden ruokasienten vastaavaa vähenemistä. Suuret lannoitusannokset vaarantavat puiden juurisienten ja sitä kautta puuston elämää. Metsänlannoituksessa on toisinaan virheellisesti matkittu peltoviljelyä ja lisätty ravinteita ilman, että juurisienten vaatimuksia on osattu ottaa huomioon.

Saasteet

Juurisienten satoisuus kuvastaa myös puukumppanin tilaa. Ympäristön huonontuessa sienilajisto muuttuu ja herkät juurisienet taantuvat. Sadon pieneneminen ei vielä näy puuston vaurioina. Jos juurisienet häviävät kokonaan, metsäkin kuolee.

Saastuneiden kasvupaikkojen sienet ovat terveydelle haitallisia. Sieniä ei tule kerätä teiden varsilta, tehtaiden lähistöltä, eikä muistakaan paikoista, mihin on levinnyt raskasmetalleja, pölyä tai muuta likaa. Vesakontorjunta-alueilta ei saa kerätä marjoja eikä sieniä tiettyinä varoaikoina. Sieniä ei pidä myöskään kerätä kaatopaikoilta, eikä alueilta, joilla on käytetty lahonsuoja-aineita tai muita myrkyllisiä kemikaaleja.

Lisätietoja sienistä:
http://sienet.luontonetti.com/
http://www.velutipes.com/

Kanttarelli_reijo_suninen

Kanttarelli on yksi helpoimmin tunnistettavista ruokasienistä. Kuva: Reijo Suninen

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Edellinen sivu: Luonnon keruutuotteet
Seuraava sivu: Puolukka