Laajat metsät ja harva asutus ovat olleet muovaamassa maahamme ympäristön käyttöön liittyviä oikeuksia. Pääosin nämä jokamiehenoikeudet sisältyvät nykyään lakeihin ja asetuksiin, mutta niiden historiallinen tausta on vanhojen yhteisöjen tavoissa ja käytännöissä. Samantyyppisiä yleisiä kansalaisoikeuksia liikkua ja virkistyä toisten omistamilla alueilla tavataan lähinnä Pohjoismaissa.

Jokamiehenoikeus antaa luonnossa liikkuvalle oikeuksia käyttää luontoa maksutta ja ilman maanomistajan lupaa jokamiehenoikeuksien sallimissa rajoissa. Haittaa tai häiriötä ei jokamiehenoikeuksin saa tuottaa. Lakiperusteisuus tarkoittaa myös sitä, että oikeuden väärinkäyttö on sanktioitu. Lisäksi jokamiehenoikeuksia käyttävän on hyvä muistaa kohteliaisuus ja toisen rauhan sekä omaisuuden kunnioittaminen kaikessa toiminnassa.

Liikkuminen ja oleskelu luonnossa

Luonnontilaisilla alueilla on yleensä sallittua liikkua jalan, hiihtäen, pyöräillen tai ratsain, mikäli siitä ei aiheudu vahinkoa. Toisten piha-alueet ovat yksityisalueita, mutta peltojen pientareita voi käyttää kesällä liikkumiseen. Liikkuminen voi olla rajoitettua kansallispuistoissa ja luonnonsuojelualueilla sekä lintujen ja eläinten pesimäalueilla. Joukkotapahtuman järjestämisestä on suositeltavaa neuvotella maanomistajan kanssa.

Häiriötön oleskelu, esimerkiksi uiminen tai levähtäminen, sallitaan kuten liikkuminenkin. Viikonlopun pituinen leiriytyminen on sallittua, pidemmistä oleskeluista on syytä neuvotella maanomistajan kanssa. Telttailu pyritään taajamien läheisyydessä ohjaamaan leirintäalueille.

Moottorikäyttöistä ajoneuvoa voi käyttää maastossa vain maanomistajan luvalla. Jokamiehenoikeudella ei saa liikkua moottoriajoneuvolla maastossa. Yksityistiellä saa ajaa moottoriajoneuvolla, ellei sitä ole liikennemerkillä kielletty. Jalkaisin, polkupyörällä tai ratsain saa yksityistiellä liikkua.

Moottorikelkkailu on yleisesti sallittua vain moottorikelkkailureiteillä ja jäällä. Kelkkareiteillä on voimassa tieliikennelaki ja kuljettajalta edellytetään T-luokan ajokorttia ja vähintään 15-vuoden ikää. Moottorikelkalla ei saa ajaa tiellä, mutta tien tai sillan saa tarvittaessa ylittää.

Jätelaki kieltää roskaamisen. Roskaamista on kaikenlaisten esineiden ja jätteiden jättäminen luontoon.

Voit poimia rauhoittamattomia kukkia, yrttejä, metsämarjoja ja sieniä sieltä, missä liikkuminen on sallittua. Rauhoitettuja kasveja, risuja tai käpyjä ei saa poimia. Vettä saat käyttää peseytymiseen, uimiseen tai talousvedeksi häiriötä aiheuttamatta.

Nuotion saa tehdä toisen maalle maanomistajan luvalla ja vain silloin, kun metsäpalovaaraa ei ole. Retkikeittimen käyttöön ei tarvita lupaa. Ulkoilu- ja leirintäalueilla käytetään rakennettuja tulipaikkoja.

Metsästysoikeuteen tarvitaan maanomistajan lupa sekä valtiolle suoritettu riistanhoitomaksu. Metsästys ei saa vaarantaa ihmisiä tai toisen omaisuutta. Metsästyksen häiritseminen on myös kielletty.

Liikkuminen vesialueella

Vesillä ja jäällä saa liikkua välttäen häiriön aiheuttamista. Rannalla saa levätä, mikäli se on liikkumiseen sallittu alue. Ranta-asukkaiden yksityisyyttä ja lintujen pesimärauhaa ei pidä häiritä.

Onkiminen ja pilkkiminen ovat maksuttomia jokamiehenoikeuksia muualla paitsi lohipitoisissa virta- ja koskipaikoissa sekä erikseen kielletyillä alueilla. Ravustus, perho- ja viehekalastus sekä katiska- ja verkkopyynti edellyttävät aina kalastuksenhoitomaksun suorittamista sekä kalastusoikeudenhaltijan lupaa.

Tarkempaa tietoa jokamiehenoikeuksista löydät mm. Ympäristöministeriön julkaisusta: http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=418505&lan=fi&clan=fi

***

Edellinen sivu: Riistaeläimet
Seuraava sivu: Maisemanhoito