Eri-ikäismetsän kasvatukselle on useita eri nimiä. Voidaan puhua jatkuvasta kasvatuksesta, metsän kasvattamisesta poimintahakkuin, poiminta- ja pienaukkohakkuista, metsän kasvattamisesta peitteellisenä tai avohakkuuttomasta metsänhoidosta. Nimestä riippumatta tällaisessa metsässä kasvaa kuitenkin sekaisin puita eri pituus-, ikä- ja läpimittaluokista.

Metsiä on ennenkin käsitelty omatoimisesti erilaisin poimintahakkuin, mutta näistä menetelmistä ei ole kirjattu ylös tuloksia tai tutkittu erilaisten menetelmien vaikutusta metsän kasvuun.  Pienipiirteistä harvennusta ja pienaukkoja on syntynyt kotitarvehakkuissa tai maisemallisesti arvokkaissa kohteissa. Esimerkiksi erilaisilta suojavyöhykkeiltä yksittäisiä puita on voitu aina poimia ja näin vapauttaa alla kasvanutta puustoa esiin ja avata maisemaa säilyttäen kohteen mahdolliset luontoarvot. Samalla on saatu ainespuu talteen ja alueelta taloudellista tuottoa. Metsänomistajien arvot ja tavoitteet ovat muuttuneet vuosikymmenten aikana. Kiinnostus erilaisiin metsänkasvatusmenetelmiin on lisääntynyt ja vuoden 2014 alusta uudistunut metsälaki sallii eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatuksen aiempaa helpommin mm. uudistuskypsyysrajojen poistumisen myötä.

Poiminta- ja pienaukkohakkuilla saadaan säilytettyä metsä peitteisenä ja vältytään suurilta uudistusaloilta. Hakkuut suunnitellaan siten, että kasvatuskelpoista puustoa jää riittävästi, mutta kuitenkin niin, että metsään tehdyt aukot ovat riittävän isoa uusien taimien synnylle. Jatkuvassa kasvatuksessa käsittelyalueelle tulisi tehdä tasaisesti alle 0,3 hehtaarin kokoisia pienaukkoja. Tällaisille riittävän pienille aukoille ei synny uudistamisvelvoitetta ja jatkuvan kasvatuksen periaatteen mukaan näiden aukkojen tulisi uudistua luontaisesti. Joissain tapauksissa uudistumista voi kuitenkin joutua parantamaan viljelyllä. Jatkuvan kasvatuksen menetelmillä saadaan metsässä säilytettyä tai lisättyä myös pienipiirteisten elinympäristöjen vaihtelua ja määrää, mikä luo elinympäristöjä erilaisille eliölajistoille kuin tasaikäismetsässä. Lahopuuta menetelmä ei kuitenkaan tuota, ellei metsään jätetä tietoisesti säästöpuita ja kaadettuja runkoja.

SONY DSC

Pienaukkohakkuun jälkiä.

 

Poimintahakkuut

Eri-ikäismetsää hoidetaan ja kasvatetaan usein poimintahakkuin. Metsä kasvaa ja uudistuu samanaikaisesti, eikä siinä ole eroteltavissa selkeästi esimerkiksi taimikko- tai nuoren kasvatusmetsän vaihetta. Poimintahakkuissa poistetaan ylimpien latvuskerrosten puita. Kun suurimmat puut ovat kasvaneet riittävän isoiksi, ei niiden kasvattaminen ole enää taloudellisesti kannattavaa. Lisäksi ylempien latvuskerrosten puut vievät kasvutilaa ja haittaavat alempien latvuskerrosten puiden kehittymisen edellytyksiä. Metsän tulisi uudistua luontaisesti kasvatushakkuiden seurauksena. Tämän vuoksi metsikössä pitää syntyä riittävästi taimiainesta. Ylempien puiden poistossa vapautetaan alikasvosta tulevaisuuden puiksi, mutta pienempää puustoa vaurioituu väkisinkin poimintahakkuun aikana. Hakkuissa poistetaan myös vialliset tai sairaat puut, ja tiheitä alikasvosryhmiä harvennetaan. Kun taimiainesta on tarpeeksi, siitä on paremmat mahdollisuudet kasvattaa järeitä puita.

Pienaukkohakkuut

Metsikkö voidaan uudistaa pienukkohakkuilla. Tässä menetelmässä päädytään kuitenkin vähitellen vääjäämättä siihen, että loppumetsä pitää uudistaa perinteisesti uudistushakkuulla ja metsänviljelyllä. Metsikön uudistaminen voidaan aloittaa esimerkiksi hakkaamalla puolet metsän pinta-alasta pienaukoiksi ja antaa näiden kohteiden taimettua luontaisesti. Jäljelle jäänyt metsä pitää jossain vaiheessa kuitenkin myös uudistaa, ellei metsää haluta jättää koskemattomaksi vanhaksi metsäksi. Jäljellä olevaan metsikköön voi tehdä myös uusia pienaukkoja, mutta kuvioista tulisi hyvin repaleisia ja pystyyn jäävistä puista alttiita tuulituhoille. Maisemallisesti metsä saadaan säilytettyä peitteellisenä jonkin aikaa pienaukkohakkuuta käyttämällä. Kun kaikki edellisen puusukupolven puut on hakattu pois, ei pienaukkojen taimet ole ehtineet kovin suuriksi. Maisema muistuttaa tällöin kovasti perinteistä uudistushakkuun jälkeistä alaa. Poimintahakkuuseen yhdistetty pienaukkohakkuu on maisemallisesti toimiva, kun pienaukkoja ei tehdä liian tiheään. Näin säilytetään metsän peitteellisyys, jos metsää ei päästetä niin pienaukkoiseksi, että ajaudutaan koko metsikön uudistamiseen.

Eri-ikäismetsien puunkorjuu

Jatkuvan kasvatuksen toteuttaminen on pienipiirteistä ja sopii toisille metsänomistajille paremmin kuin toisille. Hyvään ja tuottoisaan tulokseen ja metsän kasvuun pääseminen voi olla hidasta tai epävarmaa. Omatoiminen metsänomistaja voi suunnitella hakkuut puun tarkkuudella ja toteuttaa ne itse. Ulkopuolisen korjaajan tullessa paikalle, voi omatoiminen metsänomistaja vaikka merkata poistettavat puut. Yleensä päätös poistettavista puista jää konekuskille. Poiminta- ja pienaukkohakkuu on erikoishakkuu, jolloin on hyvä varmistaa, että korjuuohjeet ovat hyvät ja hakkuuta hoitava motokuski ymmärtää, mikä on metsänkasvatuksen tavoite.

Kannattavuuteen, puuntuotokseen ja tarkempiin eri-ikäisrakenteisen metsän kasvattamisen käytäntöihin voi tutustua esimerkiksi lukemalla kirjan Poiminta- ja pienaukkohakkuut – vaihtoehto avohakkuulle, Sauli Valkonen, Matti Sirén ja Tuula Piri, 2010.

Minne poiminta- ja pienaukkohakkuut sopivat?

Metsän uudistamisesta poiminta -ja  pienaukkohakkuin on eniten hyötyä seuraavilla kohteilla:

  • Metsän rakenne on valmiiksi eri-ikäisrakenteinen ja alempien latvuskerroksien puut ovat hyväkuntoisia.
  • Metsässä on ainesta riittävän runsaan taimiaineksen synnyttämiseen, josta kertoo runsas alikasvoksen ja taimiainesten määrä.
  • Kuuselle sopivassa metsässä, koska puulajina kuusi sietää parhaiten varjostusta, mutta sopivalla paikalla sen alle syntyy silti hyvin alikasvosta.

Eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatus sopii kuuselle varjopuuna. Valoisuusolot eivät ole varsinkaan poimintahakkuussa niin hyvät, että valopuut, kuten mänty ja koivu, uudistuisivat pienillä aukoilla. Lehtipuusekoitusta saadaan tekemällä riittävän suuria pienaukkoja. Sen sijaan kuusen kasvatuksessa tulee muistaa vaalia kuusentaimia auringon ja hallan mahdollisilta haitoilta myös pieniä aukkoja tehdessä. Eri-ikäisrakenteista metsän hoitoa käytetään myös virkistyskäyttö- ja maisema-arvoiltaan arvokkaissa kohteissa, metsälain tärkeissä elinympäristöissä pienialaisin poimintahakkuin tai poistamalla kuusia lehdoista, eriasteisesti suojeltujen metsien niissä osissa, joissa hakkuut on sallittu sekä pohjoisen korkeilla alueilla, joissa uudistuksen riskit nousevat korkeaksi.  Kuusen juurikäävän levinneisyysalueella eri-ikäismetsän kasvatusta ei suositella. Juurikääpä leviää juuriyhteyksien avulla alikasvossyntyisiin taimiin ja näin metsä on jo valmiiksi lahon vaivaama. Menetelmää ei suositella myöskään juurikäävän vaivaamiin männiköihin.

Katso video jatkuvasta kasvatuksesta: Jatkuva kasvatus MetsäTVssä

Metlan koeala Padasjoki

Eri-ikäisrakenteista metsikköä Metlan Padasjoen koealalta.

Edellinen sivu: Tasaikäisrakenteinen metsänkasvatus
Seuraava sivu: Puukauppa ja puunkorjuu