Tasaikäisrakenteinen talousmetsä kasvaa perinteisesti taimikosta päätehakkuuseen hyvin tasaikäisenä ja -laatuisena, yhden tai kahden puulajin metsikkönä. Tasaikäisrakenteista metsää kasvatetaan tavallisesti tekemällä metsään kasvatusvaiheessa harvennushakkuita. Kun tasaikäisrakenteinen metsikkö on riittävän järeää ja vanhaa (esimerkiksi puuston arvokasvu on loppunut), metsään tehdään uudistushakkuu.

Harventaminen liittyy metsän taloudellisen tuoton lisäämiseen. Harvennukset eivät suoranaisesti lisää puuntuotosta, mutta poistuman saaminen myyntipuuksi lisää taloudellista tuottoa. Harvennushakkuutulon myötä metsästä saadaan aikaisemmin taloudellista hyötyä, verrattuna siihen, että odottaisi pelkästään luonnontilaisena kasvatetusta metsiköstä saatavaa päätehakkuutuloa. Lisäksi harvennushakkuussa metsään jäävä puusto pääsee kasvamaan järeämmäksi ja laadukkaammaksi.

Harventaminen järeyttää kasvamaan jäävää puustoa, koska puiden välinen kilpailu vähenee, joten tulevissa hakkuissa on odotettavissa järeämpää, parempilaatuista ja samalla arvokkaampaa tukkia kuin luonnollisessa tiheydessä kasvaneesta metsästä. Tulon lisäksi harvennus on myös kustannustekijä metsän kasvattamisessa, joten harvennusten määrää ja harvennustapaa on tarkasteltava omistajan ja metsän monien tarpeiden pohjalta. Metsikön kiertoaikana metsä harvennetaan yleensä 1-3 kertaa.

Harvennustapoja

Harvennuksen voi tehtä muutamalla eri tavalla, ja sopivin tapa tulee valita aina tavoitteiden sekä metsikön ja kuvion ominaisuuksien mukaan. Harvennustapoja voi tarvittaessa myös yhdistellä samalla kuviolla.

Alaharvennus

  • Kohdistuu pääosin metsikön alimpien latvuskerrosten puihin.
  • Sairaat ja heikkolaatuiset puut poistetaan koosta riippumatta.
  • Paraskasvuisimmat ja laadukkaimmat puut pyritään jättämään tuotantopuustoksi.
  • Voidaan käyttää kaikenikäisissä kasvatusmetsissä kaikilla puulajeillamme.

Yläharvennus

  • Poistetaan myös metsikön kookkaimpia ja arvokkaimpia puita.
  • Kasvatettavaksi jätettävien puiden arvokasvu on yläharvennuksen jälkeen nopeaa.
  • Hakkuutulo on alaharvennusta suurempi.
  • Joskus yläharvennus on perusteltua viljavilla mailla runkojen ylijäreyden välttämiseksi.
  • Käytetään eniten varttuneiden kuusikoiden ja viljelykoivikoiden viimeisessä harvennuksessa.

Laatuharvennus

  • Tavoitteena on jättää laadukkain puusto kasvamaan.
  • Kehityskelvottomat ja oksikkaat puut poistetaan.
  • Laatuharvennus muistuttaa usein joko ylä- tai alaharvennusta, mutta harvennusperuste ei ole hakkuutulon maksimointi nyt tai myöhemmin, vaan kasvatuspuuston laadun kehittäminen.
  • Laatuharvennus on parhaimmillaan männiköiden varhaisena ensiharvennuksena.
harvennettavaa

Harvennusta kaipaavaa tasaikäisrakenteista talousmetsäkuusikkoa.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Edellinen sivu: Metsänkasvatus
Seuraava sivu: Eri-ikäisrakenteinen metsänkasvatus