Pystykarsinta

Laadukas, vähäoksainen ja suora tyvitukki on haluttua ja arvokasta puuta. Nuoressa kasvatusmetsikössä oikein suoritettu pystykarsinta varmistaa päätehakkuussa saatavan vähäoksaisen tyvitukin laadun. Suomessa pystykarsinta kohdistuu pääosin mäntyyn.

Männyn pystykarsinta

Karsinta tehdään rinnankorkeusläpimitaltaan 7-13 cm rungoille, oksien on oltava halkaisijaltaan alle 2,5 cm. Elävää latvusta on jätettävä vähintään 40 % puun pituudesta. Sienituhoriskien vuoksi pystykarsintaa ei suositella tehtäväksi syksyllä kasvukauden jälkeen ennen talven pakkaskautta. Paras ajankohta pystykarsintaan on talvi. Karsintakorkeus on vähintään neljä metriä ja se toteutetaan kaikille karsittaville puille.

Rauduskoivun pystykarsinta

Koivusta karsitaan vain kuolleita oksia värivikojen välttämiseksi. Kohteeksi sopii ensiharvennetun koivikon koko jäävä puusto, mikäli puusto on muutenkin laadukasta. Koivun karsinta-aika on kesällä lehdellisenä aikana, jottei vahingossa karsittaisi eläviä oksia. Pystykarsintaa harrastetaan myös paljon visakoivun kasvatuksessa.

Karsittu-mänikkö_RS

Pystykarsittua männikköä.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Metsän lannoitus

Metsän lannoituksella voidaan vaikuttaa metsikön puuston määrään, laatuun, terveydentilaan ja kuntoon sekä näiden kehitykseen. Oikein valitulla kohteella lannoitus on kannattavaa. Lannoitusta käytetään pääasiassa kahteen eri tarkoitukseen: puuston kasvatukseen, jolloin puhutaan kasvatuslannoituksesta sekä puuston terveyden turvaamiseen tai parantamiseen, jolloin puhutaan terveyslannoituksesta.

Terveyslannoitusta käytetään yleensä nuoriin tai varttuneisiin kasvatusmetsiin sekä joskus taimikoihin, jos taimet oireilevat jonkin ravinteen puutteesta. Oireiden perusteella määritetään mikä ravinnepuutos puita vaivaa. Myös neulas-, lehti- ja maaperänäytteiden avulla voidaan tutkia mikä puustoa vaivaa. Terveyslannoituksella puusto saadaan taas kasvukykyiseksi ja kasvuhäiriöistä aiheutuneet laatuvauriot korjaantumaan.

Kasvatuslannoituksella lisätään hyväkuntoisen ja -laatuisen puuston puun tuotosta, jolloin puuston arvokasvu nopeutuu. Lannoituksen vaikutusaika on lyhyt, noin 6-10 vuotta. Kasvatuslannoitus kannattaa tehdä ennen päätehakkuuta, mutta lannoituksen voi tehdä myös useamman kerran metsän kasvatuksen aikana.

Lannoitus voidaan toteuttaa helikopterilla, metsätraktorin ja lannoitteenlevittimen yhdistelmällä tai käsin. Kohteelle sopiva tapa riippuu kohteen koosta ja muodosta.

Metsätiet

Nykypäivänä toimiva metsätalous tarvitsee laajan ja kunnollisen tieverkoston, johon kuuluvat myös metsätiet. Metsätiet ovat tärkeitä erityisesti puunkorjuussa, jotta korjuu- ja kuljetuskalusto saadaan sujuvasti tarvittavalle leimikolle ja puut metsistä tehtaille. Tämän lisäksi metsäteistä on hyötyä myös metsän- ja luonnonhoitotöissä, koska metsissä vierailu helpottuu ja hoitokustannukset pienenevät. Metsäteiden rakentaminen ja kunnossapito tuo myös taloudellista hyötyä: metsänomistaja saa paremman hinnan leimikosta, joka on tien vaikutusalueella ja kunnossa oleva metsätie nostaa koko metsätilan arvoa.

Metsätien tekemiseen on mahdollista saada tukea, mutta se edellyttää sitä, että tie on vähintään 500 metriä pitkä, että tietä on mahdollista käyttää ympärivuotisesti ja, että yli puolet tien käytöstä on metsäliikennettä. Säännöllinen metsätien kunnostaminen on myös tarpeen. Tuen osuus määräytyy keskimääräisten toteutuskustannusten perusteella ja se on riippuvainen tukivyöhykkeestä.

Suomessa on kaikkiaan noin 130 000 kilometriä metsäteitä ja yksityisten metsiin niitä on rakennettu lähes 80 000 kilometriä. Vuosittain uusia metsäteitä rakennetaan enää noin 700 kilometriä, johtuen jo kattavasta metsätieverkostosta. Kuitenkin erittäin tärkeää metsäteiden perusparannustöitä tehdään vuositain yli kolmelle tuhannelle tiekilometrille.

Lisää tietoa metsäteistä: http://www.metsakeskus.fi/metsapalvelut/tiepalvelut

Tietoa yksityistieavustuksista: http://www.ely-keskus.fi/fi/Liikenne/Yksityistieavustukset/Sivut/default.aspx

metsätie

Puutavara-auto kerää puut metsätien varrella olevista tienvarsivarastoista tehtaille tai muille jatkojalostuspaikoille.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Kunnostusojitus

Kunnostusojitus tehdään vanhoja ojia perkaamalla ja täydennysojia kaivamalla, tai yhdistetysti näillä molemmilla toimenpiteillä. Tavoitteena on saada palautettua vanhan ojituksen kuivausteho ja tätä kautta elvyttää puiden kasvua. Toimenpiteen myötä pintaturpeen happipitoisuus lisääntyy ja pieneliötoiminta vilkastuu. Näin puiden ravinteiden otto on helpompaa ja puut kasvavat jälleen paremmin.

Kunnostusojitus kannattaa yleensä ajoittaa hakkuun kanssa samaan aikaan, jolloin suolinjat on mahdollista avata samalla kuin niiltä kertyvä mahdollinen ainespuu kerätään talteen. Lisäksi kunnostusojituksia suositellaan tehtäväksi monien tilojen yhteishankkeena, jolloin toimenpide tulee edullisemmaksi.

Myös kunnostusojituksiin myönnetään Kemera-tukea, mikäli kunnostettava alue tai ojasto on riittävän suuri, alueella on kasvatuskelpoinen puusto ja valtion varoin toteutetusta ojituksesta on kulunut vähintään 20 vuotta.

Ojan-perkausta_RS

Perattu oja.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Edellinen sivu: Metsänhoidon tuet
Seuraava sivu: Taimikon- ja nuoren metsän hoito