Merkittävimmät talouspuulajit ja niiden kasvatus

Tässä perustietoja taloudellisesti arvokkaimpien talouspuiden vaatimuksista ja ominaisuuksista.

Mänty (Pinus sylvestris)

Männyn luontainen levinneisyysalue on Eurooppa ja Pohjois-Aasia. Suomessa levinneisyysalue ulottuu kuusta pohjoisemmaksi aina Pohjois-Lappiin asti. 
Useimmat mäntylajit muodostavat puhtaita yhden puulajin metsiköitä. Kaikki männyt ovat sopeutuneet karuille kasvupaikoille. Pisin suomessa mitattu mänty on 37 metriä, paksuimman männyn ympärysmitta on noin viisi metriä. Kasvu on Etelä-Suomessa parhaimmillaan 50-60 vuoden iässä. Mänty elää 250 -vuotiaaksi, mutta voi saavuttaa jopa 600-800 vuoden iän. 
Kasvupaikkansa suhteen se on monipuolinen. Se viihtyy hyvin vähäravinteisessa maaperässä, kuten soilla, hiekka- ja moreenimailla, kivikoissa ja kallioilla. Toisaalta sen kasvu ja tuotos on paras tuoreilla kankailla. Viljavammilla kasvupaikoilla männyn oksaisuus lisääntyy ja runkomuoto heikkenee. 

Kasvatus

Männyn kylvöä suositellaan kuivahkoille ja karuille kankaille, sekä vastaaville turvemaille, joilla ei ole mahdollisuuksia luontaiseen uudistamiseen. Männyn luontainen uudistuminen on tehokkainta karuilla mailla. Rehevämmillä puolukka- ja mustikkatyypin mailla istuttaminen on varmempi uudistamiskeino. Paljasjuurisia taimia istutettaessa on varmistettava, että juuret levitetään tasaisesti eri puolille istutuskuoppaa. Haapa männynversoruosteen väli-isäntänä kannatta poistaa männyn taimikoista. 

Sivun alkuun >>

Kuusi (Picea abies)

Kuusi on männyn jälkeen toiseksi yleisin puulajimme. Picea-suvun noin 40 lajia hallitsevat havumetsävyöhykettä Euroopassa ja Aasiassa. Suomessa kuusen levinneisyysalue kattaa koko maan pohjoisimpia tunturiseutuja lukuun ottamatta. Kaskeamisen vähennyttyä kuusi on yleistynyt Suomessa tällä vuosisadalla. Kaskeaminen ja metsäpalot suosivat pioneeripuita, mäntyä, koivua ja leppää kuusen kustannuksella. 

Kuusen kasvurytmille on ominaista taimien jurominen ensimmäisten vuosien aikana, jonka jälkeen kasvu nopeutuu. Parhaimmillaan pituuskasvu on 25-50 vuoden iässä ja tilavuuskasvu 60-70 vuoden iässä. Kuusen kasvu säilyy ripeämpänä kuin männyn. Kuusen biologinen ikä on 250-400 vuotta. Hyvillä kasvupaikoilla kuusi saavuttaa jopa 40 metrin pituuden ja 50-60 sentin paksuuden. 

Kasvatus

Kasvupaikkavaatimuksiltaan kuusi on mäntyä vaateliaampi. Maaperän pitää olla ravinteikasta ja pohjaveden virtaavaa. Tiiviille savikoille ja hiesumoreeneille kuusi ei sovi. Parhaiten kuusi kasvaa viljavilla hietamoreenirinteillä. 

Kuusi on hallanarka puulaji. Erityisesti avoimilla paikoilla ilman verhopuuston suojaa kasvavat puut saavat helposti hallavaurioita. Pahimmat hallavauriot syntyvät keväällä, kun lämmintä ajanjaksoa seuraa kylmä kausi ja kasvuun päässeet nuoret kasvaimet paleltuvat. Kuusen luontainen uudistaminen vaatii tietoa, kokemusta ja pitkäjänteistä työtä. Suojuspuuhakkuista on lähes luovuttu. Hyviä siemenvuosia on yleensä 10-15 vuoden välein, Tämä vaikeuttaa luontaista uudistamista. Parhaiten kuusi uudistuu lehtipuuston suojaan. Viljely on pääasiassa istuttamista. Paljasjuurisia kuusentaimia istutettaessa taimen juuret levitellään laakeaan istutuskuoppaan muutaman sentin syvyydelle maanpinnasta. Kuusta kasvatetaan mieluiten sekametsänä männyn ja koivun kanssa. 

Sivun alkuun >>

Rauduskoivu (Betula pendula)

Koivut

Koivujen suvussa on yli 40 puu- ja pensaslajia. Koivut ovat pioneeripuita ja ne voivat vallata suuria yhtenäisiä alueita. Koivuille on tyypillistä suuri valontarve, hyvä hallan- ja pakkasenkestävyys, runsas siemensato sekä kyky lisääntyä vesoista. Koivun juuristo ja karikkeet parantavat maaperää. Kuusikoissa sekapuuna kasvavat koivut parantavat metsikön pienilmastoa. Suomessa tavataan kolmea koivulajia: raudus-, hies- ja vaivaiskoivu.  Lisäksi hieskoivun alalaji, tunturikoivu, erotetaan joskus omaksi lajikseen. 

Rauduskoivu

Rauduskoivu kasvaa nopeasti. Parhaimmillaan se voi nuorena kasvaa jopa metrin vuodessa. Tilavuuskasvu on suurimmillaan 35-45 vuoden iässä. Rauduskoivu voi saavuttaa 27-30 metrin pituuden ja 40-50 sentin paksuuden. Etelä-Suomessa sen biologinen ikä on 125-135 vuotta. Rauduskoivu on koivuistamme taloudellisesti arvokkain. Rauduskoivut kasvavat nopeammin ja runkomuodoltaan laadukkaammin kuin hieskoivut. Se tuottaa myös puuta hehtaarilla enemmän kuin hieskoivut. 

Kasvatus

Kasvupaikkavaatimuksiltaan rauduskoivu muistuttaa kuusta. Maan on oltava ravinteikasta ja ilmavaa sekä pohjaveden virtaavaa. Parhaita kasvupaikkoja ovat tuoreet kankaat ja sitä paremmat maapohjat. Turvemailla rauduskoivu ei menesty. 

Perinteisesti koivua on viljelty istuttamalla, mutta myös kylvöstä on saatu lupaavia tuloksia. Luontainenkin uudistaminenkin onnistuu, kunhan maan pinta muokataan mahdollisimman laajasti. Istutetuissa koivikoissa taimikonhoidon tarve on vähäinen. Luontaisten koivuntaimien harvennus kannattaa lykätä noin kuuden metrin pituusvaiheeseen. Kasvatusmetsissä on syytä tehdä reippaita harvennuksia. Tärkeintä on riittävän varhain ja voimakkaana tehty ensiharvennus. 

Sivun alkuun >>

Hieskoivu (Betula pubescens)

Hieskoivu on levinnyt koko Suomeen. Yleisimmillään se on Lapissa, jossa se muodostaa koivuvyöhykkeen tuntureilla. Hyvissä olosuhteissa hieskoivu saavuttaa 22-27 metrin pituuden ja 35-40 sentin paksuuden. Hieskoivu saavuttaa harvoin 100 vuoden iän.  Hieskoivu kelpaa teollisuuden raaka-aineeksi siinä missä rauduskoivukin, kunhan koko- ja laatuvaatimukset täyttyvät. 

Kasvatus

Hieskoivu viihtyy kosteilla kasvupaikoilla ja menestyy tiiviimmillä maapohjilla kuin muut puumme. Hiestä voidaankin käyttää turvemaiden, savikoiden ja märkien maiden metsityksessä. Hieskoivikoita perustetaan turvemaille ja vaikeimmin metsitettäville suopelloille. Hieskoivu uudistuu hyvin luontaisesti, mutta sitä voidaan myös istuttaa. Kangasmetsissä hieskoivu sopii sekapuuksi esim. kuusentaimikoihin. 

Hieskoivikkoa kasvatetaan tiheämpänä kuin raudusta. Taimikon harvennus tehdään 4-7 metrin pituudessa ja ensiharvennus 15 metrin pituisena. Tukkipuuksi voidaan Etelä-Suomessa kasvattaa noin 500 runkoa hehtaarilla. 

Seuraava sivu: Erikoispuut >>