Virtuaalinen metsäkoulu
perusvalikkotuki_navbar_inc PERUSTIETOJA | METSÄTALOUS | MONIKÄYTTÖ | OHJE |
SULJE SANASTO

Sanasto

sanasto.text

Metsänhoitoon ja ekologiaan liittyy paljon termejä, jotka vilahtelevat useilla sivuilla. Siksi kannattaa aluksi kerrata keskeisimmät termit, mikäli ne ovat epäselviä. 
Termiluetteloon voit aina tarvittaessa palata navigointipilarin alla olevasta linkistä. Sivu aukeaa aina omaan selainikkunaan. Takaisin edelliselle sivulle pääset sulkemalla sanastoikkunan. 

 

Aarniometsä
Alikasvos
Avohakkuu
Eloperäiset maalajit
Halla
Humidinen ilmasto
Humus
Juurikääpä
Järeys
Karike
Kasvupaikkatekijät
Kelo
Kivennäismaalajit
Konkelo
Kuntta
Kuitupuu
Kunnostusojitus
Leimaus, leimikko
Lämpösumma
Metsälö
Metsänviljely
Metsäsukkessio
Metsätyyppi
Muuttuma
Ojikko
Perkaus
Pioneeripuut
Pystykarsinta
Pökkelö
Raivaus
Riukumetsä
Routa, routia, rouste
Runkoluku
Salaojitus
Siemenpuuasento
Suojuspuuasento
Terminen kasvukausi
Turvekangas
Tykky
Täydennysistutus
Uudistaminen
Versosurma, versosyöpä
Ylispuu, ylispuuhakkuu
Äestys

  Aarniometsä 

Aarnimetsä. Luonnontilainen, vanha, luonnonsuojelullisesti arvokas metsä. Aarniometsä on   selvästi ylittänyt uudistuskypsyyden. Puusto on vaihtelevan ikäistä, kuolleita ja lahovikaisia puita on paljon. 

 Alikasvos 

Pääpuuston alle muodostunut selvästi nuorempi ja lyhyempi puustokerros. Useimmiten alikasvos on kuusta tai lehtipuuvesakkoa. 

 Avohakkuu 

Metsän uudistamishakkuu, jossa alueen puusto poistetaan kokonaisuudessaan ennen kylvöä tai istutusta. 

 Eloperäiset maalajit 

Eloperäiset maalajit syntyvät kun maaperän pieneliöt hajottavat kasvien ja eläinten jäänteitä. Hajotuksen tuloksena ravinteet pääsevät uudelleen kasvien käyttöön. Mitä paremmin hajottava pieneliöstö toimii, sitä paremmin kasvit kasvavat. Eloperäisiä maalajeja ovat kangashumus, multa, mullas, turve, lieju ja muta. 

Sivun alkuun >>

 Halla 

Hallan aikana lämpötila laskee kasvukauden aikana niin alas, että kasvit vaurioituvat tai tuhoutuvat. Kasvien hallansietokyky vaihtelee, esim. kuusi on herkempi kuin koivu. 
Tuulihalla syntyy kylmien arktisten virtausten suuntautuessa Suomeen. Taivas selkenee ja lämpötila laskee nollan alapuolelle. Tuulihallaa esiintyy keväällä ja kasvukauden lopulla. 
Säteilyhallaa esiintyy tyyninä, kirkkaina öinä, kun ilmanpaine on korkea. Ilmakerrokset maan pinnan lähellä jäähtyvät, kun lämmön ulossäteily kasvillisuudesta ja maan pinnasta on voimakasta. 

Karkeat kivennäismaat johtavat, varastoivat ja luovuttavat lämpösäteilyä tehokkaasti ja näin torjuvat tehokkaasti säteilyhallan syntymistä. Turvemaiden hallanarkuus johtuu alavasta sijainnista ja maan laadusta. Turve johtaa huonosti lämpöä ja korvaa hitaasti maan pinnan öistä lämmönhukkaa. 

Kylmä ilma on lämmintä raskaampaa ja kerääntyy alaviin maastokohtiin. Metsän keskellä olevat aukot ja avohakkuualojen notkelmat keräävät kylmää ilmaa muodostaen hallapesäkkeitä. Runsas kasvipeite suojaa maanpinnan lämmön ulossäteilyltä ja torjuu hallaa. Tämän vuoksi kuusitaimikoita kasvatetaan verhopuuston suojassa. 

 Humidinen ilmasto 

Ilmasto on humidinen, kun sataa enemmän kuin haihtuu. Suomen ilmasto on humidinen. 

Sivun alkuun >>

 Humus 

Humus on hajoamistapahtumassa kasvien jätteistä syntynyt pintakerros. Humuksen laatu vaikuttaa mm. taimien syntymiseen, metsänviljelyyn, luontaiseen uudistumiseen, maan vedenpidätyskykyyn ja ravinnetalouteen. 

 Juurikääpä 

Lahottajasieni, joka aiheuttaa puun tyvestä lahoamista. Esiintyy yleisesti männyllä ja kuusella. 

 Järeys 

Puun läpimitta.

 Karike 

Karike on kasvien ja eläinten jätettä sekä maan päällä että maassa. 

 Kasvupaikkatekijät 

Tärkeimmät kasvupaikkatekijät ovat lämpö, valo, vesi, maaperän rakenne ja ravinteet. Jokainen kasvilaji on sopeutunut tietynlaiseen kasvuympäristöön ja siksi eri lajit viihtyvät erilaisilla kasvupaikoilla. 
Ilmasto = lämpö, valo ja vesi 
Maaperä= maaperän ravinteet ja rakenne

 Kelo 

Kuollut, pystyynkuivanut, harmaarunkoinen havupuu. 

 Kivennäismaalajit 

Kivennäismaalajit ovat kallioperästä irronnutta ainesta. Kiviaines rapautuu ja muuttuu maaksi ja maapeitteeksi. Mekaanisen rapautumisen seurauksena kallioperästä irtoaa kiviainesta ja kemiallisessa rapautumisessa mineraaleista vapautuu kasveille ravinteita. 
Lajittuneet maalajit ovat veden mukanaan kuljettamia. Niiden aines on huuhtoutunutta ja raekoko tasainen. Moreeneissa  on kaikkia raekokoja sekaisin. Kivet ovat murtopintaisia ja hienon maa-aineksen peittämiä. Moreenimaiden ravinnevarat ovat yleensä hyvät, koska vesi ei ole huuhtonut niistä hienointa ainesta pois. 

 Konkelo 

Puu, joka on myrskyssä tai hakkuussa kaatunut nojalleen toista puuta vasten. 

Sivun alkuun >>

 Kuitupuu 

Selluksi tai paperiksi tehtaassa jalostettava puu. Kuitupuulajeja ovat kuusikuitupuu, mäntykuitupuu ja lehtikuitupuu.

 Kuntta 

Kasvijätteiden muodostama huopamainen kerros maan pinnalla. Esiintyy etenkin Pohjois-Suomen paksusammalkuusikoissa. Kuntta on huono kasvualusta puiden taimille. 

 Kunnostusojitus 

Ennestään ojitetulla suolla kaivetaan täydennysojia ja/tai perataan vanhoja ojia. 

 Leimaus, Leimikko 

Kaadettavat tai pystyyn jätettävät puut merkitään eli leimataan. Leimikko on puiden leimauksen lopputulos. Myyntitavan perusteella leimikko on joko hankinta- tai pystyleimikko. 

 Lämpösumma 

Lämpösummalla tarkoitetaan kasvukauden aikana +5 astetta ylittävien vuorokautisten keskilämpötilojen summaa. Lämpösummaa on kerryttävä riittävästi, jotta puut kukkisivat, lehdet puhkeaisivat ja siemenet tuleentuisivat. Lämpösummaa käytetään esim. metsänhoitosuosituksissa ja soiden ojituskelpoisuuden määrittämisessä. 

 Metsälö 

Saman omistajan yksi tai useampi metsäpalsta muodostavat metsälön. 

 Metsänviljely 

Uuden puusukupolven perustaminen taimia istuttamalla tai siemeniä kylvämällä. 

 Metsäsukkessio 

Metsäsukkessio on metsikön luontaista kehittymistä. Se etenee monilajisesta kasviyhdyskunnasta kohti yksinkertaisempaa rakennetta. Metsän kehitys etenee pioneeripuumetsiköistä kohti pysyvää metsikkörakennetta (tuoreilla kankailla kuusikot ja kuivilla kankailla männiköt). 

 Metsätyyppi 

Metsämaat jaetaan metsätyyppeihin pintakasvillisuuden mukaan. 

Sivun alkuun >>

  Muuttuma 

Ojitettu suo, jonka puusto on alkanut kasvaa ja pintakasvillisuus muuttua. 

 Ojikko 

Ojitettu suo, jonka pintakasvillisuus ei ole vielä juurikaan muuttunut ojituksen jälkeen. 

 Perkaus 

Muiden kuin halutun puulajin poisto taimikosta osittain tai kokonaan. 

 Pioneeripuut 

Pioneeripuiksi sanotaan puulajeja, jotka valtaavat ensimmäisenä uudet kasvupaikat, esim. metsäpalon jälkeen. Karuilla mailla mänty valtaa paloaukean. Rehevillä mailla pioneeripuina toimivat yleensä lehtipuut, joista tehokkain levittäytyjä on koivu.

 Pystykarsinta  

Kuolleiden ja kasvussa taantuneiden oksien karsinta kasvavista puista. Tavoitteena on lisätä päätehakkuussa saatavan oksattoman sahapuun määrää ja siten parantaa metsikön tuottoa. 

 Pökkelö 

Pystyynkuivanut, rungon sisältä lahonnut puu. Useimmiten koivu tai haapa. 

 Raivaus 

Tarpeettoman ja taimille haitallisen roskapuuston poisto uudistusalalta tai kasvatusmetsän alta. 

 Riukumetsä 

Kookas taimikko, josta ei vielä saada myyntikelpoista myyntipuuta. 

Sivun alkuun >>

 Routa 

Routaa muodostuu, kun maassa oleva vesi jäätyy. Roudan paksuus riippuu pakkasesta, maan vesipitoisuudesta, kuormituksesta, lumipeitteen paksuudesta ja tiiviydestä sekä kasvipeitteen laadusta. Kuivat maat jäätyvät syvälle. Paksu lumipeite toimii tehokkaan eristeenä ja vähentää maan routaantumista. Maan sanotaan routivan, kun jäätyvän maan tilavuus kasvaa. Kaikki maalajit jäätyvät, mutta vain hienoaineksiset moreenit ja lajittuneet hienorakeiset maalajit routivat. Routimisen aiheuttama maa-aineksen liikkuminen vaurioittaa juuristoja. Lisäksi jäätynyt maa pysyy kylmänä pitkälle kasvukauteen. Toisaalta routa parantaa maan kantavuutta puunkorjuussa. 
Pintaroutaa eli roustetta muodostuu yöpakkasten aikaan, kun hienojakoisen maan pintaosa jäätyy yöllä ja sulaa päivällä. Jäätyvän maan pintakerros nousee koholle. Liikehdintä katkoo juuria ja nostelee pieniä taimia maanpinnalle. Rouste voi haitata erityisesti kylvöä ja luontaista uudistamista.  

 Runkoluku 

Puiden runkojen lukumäärä hehtaaria kohti. 

 Salaojitus 

Ojitustapa, jossa vesi johdetaan avovaltaojiin maahan kaivettuja putkistoja pitkin. Käytetään melko harvoin metsäojituksessa. 

 Siemenpuuasento 

Siemenpuita jätetään 50-100 hehtaarille. Siemenpuuasento sopii männyn luontaiseen uudistamiseen kuivahkoilla ja kuivilla kankailla. 

 Suojuspuuasento 

Kuusen luontaisessa uudistamisessa alueelle jätetään suojuspuita 100-400 kpl hehtaarille suojaamaan syntynyttä taimiainesta heinältä tai estämään heinän rehevöityminen. 

 Terminen kasvukausi 

Terminen kasvukausi on jakso, jolloin vuorokauden keskilämpötila ylittää +5 astetta. Termisen kasvukauden pituus on Etelä-Suomessa  noin 170 ja Pohjois-Suomessa noin 110 vuorokautta. 

Sivun alkuun >>

 Turvekangas 

Kun luonnontilainen suo ojitetaan, se muuttuu ensin ojikoksi, sitten muuttumaksi ja lopulta kangasta muistuttavaksi turvekankaaksi. 

 Tykky 

Puiden oksille jäätynyttä lunta. Runsas tykkylumi katkoo puiden latvoja ja oksia.  

 Täydennysistutus 

Taimikon aukkoja voidaan täyttää täydennysistuttamalla aukkopaikoille taimia. 

 Versosurma, versosyöpä 

Sienitauti, joka tappaa männyn ja kuusen neulasia ja oksia. 

 Ylispuu, ylispuuhakkuu 

Edellisestä puusukupolvesta taimikon päälle jääneet puut. Ylispuuhakkuussa poistetaan ylispuut. 

 Äestys 

Maanmuokkausmenetelmä, jossa humuskerrosta rikotaan niin paljon, että paljas kivennäismaapinta saadaan esiin. 

 

 

alapalk_navbartuki Etusivulle | Ohjeet | Linkit | Tentit