Uudistamistapa - metsänviljely

Missä ja milloin metsänviljely on paras vaihtoehto: 

rehevillä maapohjilla
silloin kun siementävää puustoa ei ole tai se on huonolaatuista 
kun halutaan vaihtaa kasvatettavaa puulajia
kun uudistumisen halutaan tapahtuvan nopeasti
Pehmeiköillä tai pitkän kantomatkan päässä olevilla alueilla, joilta hakkuu ja keruu kannattaa tehdä kerralla

Mitä kannattaa ottaa huomioon valintaa tehdessä?

- Viljelytaimikko perustetaan kylvämällä uudistusalalle siemenet tai taimet: uusi taimikko on muualta siirrettyä alkuperää ja tämä on suurin ero luontaisen uudistamisen ja viljelyn välillä. 

- Uusien siementen ja taimien tulee olla peräisin mahdollisimman läheltä kasvupaikkaa, koska metsäpuut ovat sopeutuneita kasvupaikkansa ilmasto-olosuhteisiin. 

- Metsänviljely on nopeampi menetelmä kuin luontainen uudistaminen. 

- Vahvin etu taimien nopea alkukehitys. Rehevillä maanpohjilla ainoa uudistamistapa, koska muuten hakkuun jälkeen rehevöityvä pintakasvillisuus valtaa taimilta elintilan. 

- Riittävä maanmuokkaus tärkeää: luo otolliset olosuhteet taimien kasvulle ja muokattuun maahan syntyy herkästi luontaista taimiainesta, joka täydentää viljelytaimikkoa. Mahdollistaa myös edullisempien menetelmien käytön jatkossa, esim. pienemmät taimet, istutuksen pottiputkella tai kylvön yhdistämisen muokkaukseen. 

- Metsänviljely alkaa päätehakkuusta. Monimuotoisuuspuita voi jättää alueelle. 

- Raivaus: ennen päätehakkuuta. 

- Muokkaus: sekoitetaan humuskerros ja kivennäismaa. Maa kuohkeutuu, jolloin juurten kasvuolosuhteet paranevat. 

- Kulotus: hyvä paksukunttaisille mailla, ohentaa kunttakerrosta. Parantaa metsähygieniaa, alentaa maaperän happamuutta ja tuhoaa taimia haittaavaa pintakasvillisuutta.

 
Seuraava sivu: Taloudelliset ja tekniset tekijät >>