Käytännön
metsätaloudessa tärkein kasvupaikkojen luokittelun peruste on viljavuus. Viljavuuden
mukaan määritellään kasvupaikkatyyppi, joita ovat esim. tuore kangas tai
kuivahko kangas. Pelkän
kasvupaikkatyypin perusteella ei voida määrittää maapohjan
puuntuottokykyä, koska siihen vaikuttaa myös ilmasto.
Metsäkasvillisuusvyöhykkeittäin kasvupaikkatyypit
tarkentuvat metsätyypeiksi. Metsätyyppi kuvaa maapohjan puuntuottokykyä,
koska sen määräytymiseen vaikuttaa kasvupaikkatyypin lisäksi vallitseva
ilmasto.
Kasvupaikkatyypit
Kasvupaikkatyyppi on maaperän
kasvutekijöiden, eli ravinteiden, rakenteen ja kosteuden summa. Ratkaisevin
luokitusperuste on maan ravinteisuustaso. Kasvupaikkatyyppejä on kuusi:
lehdot, lehtomaiset kankaat, tuoreet kankaat, kuivahkot kankaat, kuivat
kankaat ja karukkokankaat. Luokitus kattaa koko maan. Sekä Hankoniemellä
että Inarissa kasvaa männiköitä kuivahkolla kankaalla.
Metsäkasvillisuusvyöhykkeet
Maa on jaettu kuuteen, ilmastoltaan
erilaiseen metsäkasvillisuusvyöhykkeeseen.
1. Saaristo-Suomi
2. Etelä-Suomi
3. Pohjanmaa-Kainuu
4. Perä-Pohjola
5. Metsä-Lappi
6. Tunturi-Lappi
Yleisesti niistä käytetään vain kolmea:
Etelä-Suomi, Pohjanmaa-Kainuu ja Perä-Pohjola. Ne kattavat valtaosan
metsä-Suomea.
Metsätyypit
Metsäkasvillisuusvyöhykkeittäin kasvupaikkatyypit
tarkentuvat metsätyypeiksi. Metsätyyppi kuvaa maapohjan puuntuottokykyä,
koska sen määräytymiseen vaikuttaa kasvupaikkatyypin lisäksi vallitseva
ilmasto. Sama kasvupaikkatyyppi on siis eri metsätyyppi eri
kasvillisuusvyöhykkeellä. Metsätyypit, eli kasvupaikkatyypit kasvillisuusvyöhykkeittäin ovat lueteltuna
seuraavassa taulukossa:
|