|
Monen mielestä paras lähtökohta puukaupalle
on tilakohtainen metsäsuunnitelma, jossa metsänomistajan hyödyn ja
tavoitteiden mukaisesti toteutetaan ekologisesti, sosiaalisesti ja
taloudellisesti kestävää metsätaloutta. Kun tiedetään mitä
metsässä on, mitä siellä halutaan olevan ja mitä laki vaatii
siellä olevan, on helppo ymmärtää, mitä ja milloin sieltä voidaan
jotakin ottaa.
Suunnittelusta kerrotaan enemmän toisaalla
tässä sivustossa. Puukauppa ja puunkorjuu liittyvät nykyaikana
kiinteästi yhteen. Useimmiten puut myydään pystyssä eli tehdään
pystykauppaa. Tähän liittyy tavallisesti ostajan korjuuvelvoite.
Uudistushakkuun ollessa kyseessä, myös uudistaminen voi liittyä
kauppaan.
Hankintakaupassa myyjä sitoutuu
toimittamaan ostajan kanssa sovitun määrän puutavaraa sovittuun
luovutuspaikkaan. Sopimuksessa sovitaan myös toimitusaikataulusta ja
puutavaran laatuvaatimuksista.
Valtakunnallisiasopimuksia puukaupasta ei ole, joten jokainen myyjä tekee oman
kauppansa ostajan kanssa. Tarjouspyyntö useammalta ostajalta voi olla
sopiva alku puukaupalle. Jokaisella puun ostajalla on omat
kauppasopimuksen ehdot ja ostettavan puutavaran mitta- ja
laatuvaatimukset, joten kokemattoman myyjän voi olla hankalaa vertailla
ostotarjouksia ja valita niistä kokonaistaloudellisin vaihtoehto.
Puukaupan rutiinien hoitamisen voi antaa metsänhoitoyhdistykselle, joka
hoitaa tarjouspyyntömenettelyn ja esittelee sitten saadut tarjoukset
myyjälle päätöksentekoa varten.
Metsälaki määrää hakkuista tehtäväksi metsänkäyttöilmoituksen
vähintään kaksi viikkoa ennen aiottua hakkuuta. Metsän omistajan tai
hallintaoikeuden omistajan velvollisuus on huolehtia
metsänkäyttöilmoituksen tekemisestä metsäkeskukselle.
Käytännössä metsänkäyttöilmoituksen tekemisestä sovitaan
kauppasopimuksessa. Ilmoituksen voi metsänomistajan puolesta tehdä
puun ostaja tai metsänhoitoyhdistys.
Puukaupan
ensimmäinen vaihe on siis omistajan päätös myydä puuta. Pystykauppa
on myyjälle enimmäkseen päätöksentekoa, hankintakauppa vie
myyjän hakkuulle metsäänsä.
|