Metsän kasvatus
| > | Tukea metsänhoitoon |
| > | Varhainen taimikonhoito |
| > | Taimikonhoito |
| > | Pystykarsinta |
| > | Harvennushakkuut |
| > | Ongelmia |
Puukauppa ja korjuu
Metsäsuunnittelu
Sertifiointi
Metsän omistus
ja verotus
Metsän kasvatus - harvennushakkuut |
|
Harventaminen järeyttää kasvamaan jäävää puustoa, joten tulevissa hakkuissa on odotettavissa järeämpää ja samalla arvokkaampaa tukkia kuin luonnon tiheydessä kasvaneesta metsästä. |
|
Harvennus on myös kustannustekijä metsän kasvattamisessa, joten harvennusten määrää on tarkasteltava omistajan ja metsän monien tarpeiden pohjalta. Harventaminen ajoittaa myös metsästä saatavia tuloja. Alaharvennus: Alaharvennus kohdistuu pääosin metsikön alimpien latvuskerrosten puihin. Sairaat ja heikkolaatuiset puut poistetaan koosta riippumatta. Kasvuisimmat ja laadukkaimmat puut pyritään jättämään tuotantopuustoksi. Alaharvennusta voidaan käyttää kaikenikäisissä kasvatusmetsissä kaikilla puulajeillamme. Yläharvennus: Yläharvennuksessa poistetaan myös metsikön kookkaimpia ja arvokkaimpia puita. Kasvatettavaksi jätettävien puiden arvokasvu on yläharvennuksen jälkeen nopeaa. Yläharvennuksesta saatava hakkuutulo on alaharvennusta suurempi. Joskus yläharvennus on perusteltua viljavilla mailla runkojen ylijäreyden välttämiseksi. Yläharvennusta käytetään eniten varttuneiden kuusikoiden ja viljelykoivikoiden viimeisessä harvennuksessa. Laatuharvennus: Laatuharvennuksen tavoitteena on jättää laadukkain puusto kasvamaan. Kehityskelvottomat puut poistetaan, samoin oksikkaat, jotka usein ovat muuta puustoa kookkaampia. Laatuharvennus muistuttaa usein yläharvennusta, mutta harvennusperuste ei ole hakkuutulon maksimointi vaan kasvatuspuuston laadun kehittäminen. Laatuharvennus on parhaimmillaan männiköiden varhaisena ensiharvennuksena. |
|
Seuraava sivu: Metsänkasvatuksen ongelmia >> |